Taito ei ole ikäsidonnaista

26.08.2020

Fyysisten taitojen kohdalla taitoelementti, koordinaatio tai suoritustekniikka on olennainen tekijä suorituksen kannalta, ja taitoharjoittelua tehdään paljon lajista riippumatta. Balettitanssija harjoittelee pliétä, taitoluistelija kolmoishyppyä omaan pyörimissuuntaansa ja sirkustaiteilija käsinseisontaa tullakseen taitavammaksi, sulavammaksi - tai pitääkseen taitoa yllä.

Taidon oppimiseen liittyykin paljon uskomuksia. Joskus virheellisten uskomusten mukaan toimiminen vaikuttaa lähestulkoon taikauskolta. Käsinseisontaa on toistettava joka ikinen päivä, koska muuten viikon päästä on tullut takapakkia. Kuulostaako tutulta? #circuseverydamnday?

Mutta ovatko balettitanssijat taitavia siksi, että he toistavat paljon perusharjoituksia, tai että he ovat aloittaneet niin nuorina?

Eivät ole. He ovat taitavia siitä huolimatta.

Ensinnäkin, useassa taitopainotteisessa lajissa harjoittelupolku eksperttiyteen perustuu erityiskoulutusryhmiin. On aloitettava lajin harjoittelu aikaisin, jotta voi päästä kilpa- tai erityiskoulutusryhmiin, koska niihin ei enää pääse aikuisiällä. Parasta valmennusta puolestaan saa ainoastaan kilpa- tai erityiskoulutusryhmässä. Tämän takia voi vaikuttaa siltä, että ollakseen taitava telinevoimistelussa on aloitettava nelivuotiaana.

Toisekseen, rutiinien toistaminen ei kehitä taitoja, aivoja eikä erityisesti ominaisuuksiakaan. Oppimista tapahtuu ainoastaan silloin, kun oppija altistuu tilanteelle, jossa hänen tulee kuroa ympäristön asettamat vaatimukset kiinni. Oppiminen perustuu aina tälle ympäristön vaatimusten ja yksilön suorituskyvyn väliselle ristiriidalle. Niinpä saman ja tutun liikeradan toistaminen ei oikeastaan kehitä edes sitä liikerataa siinä vaiheessa, kun liike on riittävän tuttu. Tämä koskee sekä lapsia että aikuisia.

Ikä ei suinkaan ole hidaste oppimiselle. Päinvastoin. Usein aikuisten oppimismenetelmät ja keskittymistaidot ovat paljon parempia kuin lapsilla. Lisäksi jotkin aivoalueet eivät ole täysin kehittyneet vielä aikuisikään mennessä. Aivojen käytön kapasiteetti siis kasvaa aivoalueiden fyysisen kehittymisen myötä pitkälle aikuisuuteen asti, ja uusia aivosoluja kasvaa vielä 100-vuotiaillakin ihmisillä. "Olen jo sen ikäinen, että en voi oppia tätä"-ajatuksen voi heittää suoraan romukoppaan.